Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Suomen ja Japanin välillä on käynnistynyt. Tutkimuksessa tarkastellaan varhaiskasvatuksen ääniympäristön vaikutuksia lasten toimintaan ja hyvinvointiin. Aineistoa kerätään suomalais- ja japanilaispäiväkodeissa vuosina 2026-2027 Kehittävä Palaute -tutkimusmenetelmällä. Hankkeessa on mukana myös Helsingin yliopisto.
Tutkimuksen tarkoituksena on oppia ymmärtämään äänen merkitystä lapsen toiminnan ja hyvinvoinnin rakentajana. Tutkimuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus kehittää välineitä positiivisten ääniympäristöjen kehittämiseen.
Professori Chizuko Tatemoto johdolla käynnistyneessä tutkimuksessa tarkastellaan ääniympäristöjä yhdistämällä lasten toiminnan havainnointiin desibelimittauksia, jolloin saadaan satunnaisotantaan perustuva kokonaiskuva äänen voimakkuudesta sekä sen yhteyksistä eri ryhmätilanteisiin, lasten toimintaan ja yksittäisiin lapsiin. Lapsen hyvinvointia erilaisissa äänen voimakkuuksissa tutkitaan lasten oppimisen, emootioiden, sosiaalisuuden ja liikkumisen observointien avulla. Lisäksi saadaan tuloksia aikuisten toiminnasta äänen voimakkuuteen liittyen.
Observointikoulutukset käynnissä
Tutkimus on edennyt käytännön toteutukseen observointikoulutusten järjestämisen myötä. Varsinainen aineistonkeruu alkaa Japanissa toukokuussa 2026. Suomessa observoinnit käynnistyvät Sipoossa ja Tuusulassa syksyllä 2026.
Suomesta tutkimuksessa ovat mukana professori Minna Huotilainen, tutkijatohtori Kaisamari Kostilainen, väitöskirjatutkija Roosa Laaksonen, väitöskirjatutkija Leena Lahtinen, dosentti Jyrki Reunamo ja tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi.
Japanista tutkimuksessa ovat mukana tutkimuksen johtaja professori Chizuko Tatemoto Hyogon yliopistosta, professori Yoko Shimada Doshisha yliopistosta, professori Midori Kobayashi Bukkyo yliopistosta sekä professori Akira Sasaki (Naruto University of Education).
Lue lisää Japanin kanssa tehtävästä tutkimusyhteistyöstä Jyrki Reunamon blogista.
