ReunamoEdun syksyn seminaaripäivä 9.9.2026 kokosi linjoille parhaimmillaan 119 varhaiskasvatuksen ammattilaista ajankohtaisten teemojen äärelle. 🍂 Iltapäivän aikana tarkasteltiin kahta keskeistä näkökulmaa varhaiskasvatuksen arjessa:…
Lämpimästi tervetuloa perinteikkääseen ja maksuttomaan syksyn seminaari-iltapäivään 9.9.2026 klo 12:30-14:00! 🍂Kaikille avoimessa tilaisuudessa saamme kuulla ajankohtaisia tutkimuspuheenvuoroja Liisa Arfmanilta sekä väitöskirjatutkija Roosa Laaksoselta.
Suomen ja Japanin välinen tutkimusyhteistyö varhaiskasvatuksen ääniympäristöistä on edennyt uuteen ja innostavaan vaiheeseen. Pitkään valmisteltu aineistonkeruu käynnistyi Japanissa kesän kynnyksellä, ja syksyllä tutkimus laajenee Suomeen.
Tieteellisesti tutkittu menetelmäKehittävän Palautteen avulla voimme selvittää, mitä varhaiskasvatuksen arjessa oikeasti tapahtuu ja mitkä tekijät kannattelevat laadukasta varhaiskasvatusta. Vain korkealaatuinen varhaiskasvatus tuottaa hyötyjä ja kasvattaa lasten hyvinvointia.
Keräämme reaaliaikaista aineistoa varhaiskasvatuksesta usealla eri mittarilla. Aineistoa analysoidaan tilastollisesti ja varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat perustan lasten hyvinvoinnin, osallisuuden, oppimisen, liikkumisen ja emootioiden edistämiseen. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin.
Jyrki Reunamo
tutkimusjohtaja
Ruokailutilanteet ovat keskeinen päivittäinen toiminta varhaiskasvatuksessa ja niiden rooli on merkittävä lapsen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Millaisia sosiaalisia orientaatioita varhaiskasvatuksen aikuisilla esiintyy…
Olemme käynnistäneet professori Chizuko Tatemoton johdolla tutkimuksen varhaiskasvatuksen ääniympäristöistä. Tutkimuksessa observoijat lisäävät lasten toiminnan observointeihin desibelimittareilla mitatun desibelilukeman keskiarvon observoinnin…
Ruokailu on sielun ravintoa – se ravitsee mieltä ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. BMR-säätiö on myöntänyt 50 000 euron rahoituksen Helsingin…
Helsingin Yliopiston ja Hyogon Yliopiston (Japani) vertaileva tutkimus varhaiskasvatuksen äänimaailmoista alkaa olla valmis toteutettavaksi. Observointilomakkeet, ohjeet, lapsiarviointilomakkeet ja oppimisympäristön arviointilomakkeet…
Kehittävä Palaute on valmis konsepti varhaiskasvatuksen lakisääteisen arvioinnin toteuttamiseksi, toiminnan nykytilan kartoittamiseksi ja laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämiseksi niin kuntapäättäjien, johtajien, päälliköiden sekä asiantuntijoiden kuin myös työryhmien ja yksittäisten kasvattajien näkökulmasta.
Kehittävä Palaute on väline lakisääteiseen varhaiskasvatustoiminnan arviointiin ja kehittämiseen, todellisen tiedon pohjalta. Yksikkökohtainen arviointi varmistaa henkilöstön sitoutumista ammatilliseen lapsilähtöiseen työhön ja vahvistaa ammatillista osaamista.
Kehittävä palaute tukee varhaiskasvatussuunnitelman sisällöllistä toteutumista arjessa. Se mahdollistaa oikeiden tekojen ja työkalujen löytämisen laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan toteuttamiseen. Reaaliaikainen ja todellinen tieto lasten arjesta ohjaa kehittämään oikeita asioita omassa työssä.
”Kehittävä Palaute on vuosien varrella muotoutunut tärkeäksi osaksi koko Sipoon varhaiskasvatuksen laadunhallintaa, ja laaja yhteistyö ReunamoEdun kanssa tukee monilla eri osa-alueilla toimintamme kokonaiskehittämistä. Kehittävän Palautteen avulla saamme säännöllisesti ajankohtaista tutkittua tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessamme tapahtuu ja miten arki rakentuu lasten näkökulmasta.”
Annette Lagerstam, varhaiskasvatuksen palveluesimies, Sipoo
”Varhaiskasvatuksen laatua arvioitiin Porvoossa Kehittävä Palaute -menetelmän avulla. Observointien tuloksena selvisi, että vahvuutena Porvoon varhaiskasvatuksessa ovat leikki ja lapsille lukeminen. Erityisesti lukemisen hyvä tulos on poikkeuksellinen vertailutuloksiin nähden.Muuta maata runsaammin Porvoossa on tuettua leikkiä, jossa lapset ja aikuiset toimivat yhdessä, pääasiallisesti aikuisen ohjaamana.”
– Jaana Häkkinen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Porvoo
”Analyyseja on helppo tehdä itse ja niiden tekemisessä on avartunut silmät siihen tiedon määrään, mitä tuloksista on hyödynnettävissä. Kehittämistyö on saanut paremman pohjan, kun tutkittu tieto on kunnolla näytettävissä ja analysoitavissa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Tämä on tuonut aivan uuden ulottuvuuden Keravan varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja strategiseen pohdintaan ja linjauksiin.”
– Hanna Sulonen, kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, Kerava
”Turussa tuloksia on seurattu säännöllisesti ja asia on ollut esillä esimiespäivissä. Välillä näkyy joidenkin osa-alueiden osalta kehitystä, joskus ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi kuukausivertailua eri observoitavien asioiden suhteen. Tällöin on hyvä yhdessä miettiä, miksi jossakin kuussa esimerkiksi sääntöleikkien osuus on vähentynyt huomattavasti. Yhdessä keskustellen löytyvät usein myös syyt. Vuoden 2019 palvelualueen tavoitteisiin on kirjattu observoinnin avulla saatavan tiedon seuraamista. Tästä syystä on myös tärkeä huolehtia observoijien täydennyskoulutuksesta ja toimintamallin koordinoinnista kuntatasolla.”
– Ulla Soukainen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, Turku
”Vantaalla on ollut pitkät perinteet leikin ja liikkumisen kehittämisessä. Vantaalla varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan Kehittävän Palautteen arviointimittarilla. Sen avulla selvitetään, miten lapsi kokee varhaiskasvatuksen arjen tilanteet sekä mikä yhteys kokemuksilla on varhaiskasvattajien ja johtajien toimintaan.”
– Katjamaria Halme, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Vantaa
