Kokemuksia Kehittävästä Palautteesta

Sipoo

Kehittävä Palaute on vuosien varrella muotoutunut tärkeäksi osaksi koko Sipoon varhaiskasvatuksen laadunhallintaa, ja laaja yhteistyö ReunamoEdun kanssa tukee monilla eri osa-alueilla toimintamme kokonaiskehittämistä. Kehittävän Palautteen avulla saamme säännöllisesti ajankohtaista tutkittua tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessamme tapahtuu ja miten arki rakentuu lasten näkökulmasta. Yhteistyössä ReunamoEdun kanssa voimme analysoida tutkimustulosten avulla meneillään olevien painopisteiden tai teemojen vaikutuksia laadunhallinnan vuosikellon mukaisesti, sekä saada tärkeää tietoa tulevista kehittämistarpeista mm. koulutussuunnittelun, budjetoinnin sekä päätöksenteon tueksi. Vuodesta 2019 olemme esimerkiksi panostaneet paljon leikin kehittämiseen varhaiskasvatuksen keskeisenä työtapana, sekä seuranneet kehittämishankkeen vaikutuksia Kehittävän Palautteen avulla. Vuoden 2022 yhtenä kehittämistyön kärkenä tulee olemaan kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvän osaamisen vahvistaminen uudistuvan varhaiskasvatuslain mukaisesti, ja myös tähän kehittämistyöhön saamme työkaluja ja tukea ReunamoEdulta.  

Kehittämistyössä koemme tärkeänä, että meillä on edellytykset kohdentaa käytössä olevia resursseja oikeisiin asioihin. Kehittävä Palaute antaa meille mahdollisuuden objektiivisesti tarkastella sekä vahvuuksiamme että kehittämistarpeitamme, ja toteuttaa pedagogista kehittämistyötämme olemassa olevien tarpeiden mukaisesti. Kun Kehittävän Palautteen rinnalla käytetään muitakin ReunamoEdun laadunhallintaa tukevia työkaluja osana kunnan omaa suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen kokonaisuutta, voimme varmistaa laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset sekä hallinnon, päiväkodin johtajien että jokaisen yksittäisen ryhmän tasolla, jokaisen lapsen yksikölliset tarpeet huomioiden.  

Annette Lagerstam

Varhaiskasvatuksen palveluesimies, Servicechef inom småbarnspedagogik

Sipoon kunta – Sibbo kommun

Porvoo

Varhaiskasvatuksen laatua arvioitiin Porvoossa alkuvuodesta 2020 Kehittävä Palaute -menetelmän avulla. Observointien tuloksena selvisi, että vahvuutena Porvoon varhaiskasvatuksessa ovat leikki ja lapsille lukeminen. Kuormittavaa liikkumista on tarve lisätä entisestään. Erityisesti lukemisen hyvä tulos on poikkeuksellinen vertailutuloksiin nähden.Muuta maata runsaammin Porvoossa on tuettua leikkiä, jossa lapset ja aikuiset toimivat yhdessä, pääasiallisesti aikuisen ohjaamana. Leikkiä suositellaan edelleen kehittämään. Aikuisten tulisi rohkeammin heittäytyä leikin maailmaan lasten kanssa ja rikastaa leikkiä.

Henkilöstön osaaminen näkyy hyvin laadukkaana aikuisten suunnittelemana ja ohjaamana toimintana. Tämä osaaminen tulisi ottaa tulosten perusteella paremmin käyttöön myös muissa päivän tilanteissa, erityisesti ns. perushoitotilanteissa, kuten ruokailuissa, ulkoilussa ja pukemistilanteissa. Lahtisen mukaan kaikki päivän eri tilanteet ja toiminnat ovat lapsen kannalta pedagogisesti tärkeitä hetkiä. Aikuisen sitoutuminen muuhunkin, kuin vain ohjattuun toimintaan tukee lasten kiinnittymistä tekemiseen ja vertaissuhteisiin, aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta sekä oppimisprosessien syventämistä.

Lapsilla on positiivisia tunteita eniten erilaisissa leikeissä mutta myös ohjatussa toiminnassa näkyy lasten ilo ja riemu. Negatiivisia tunteita lapsilla on valtakunnallisestikin katsottuna varhaiskasvatuksessa vähän.Porvoon varhaiskasvatuksen yhdeksi kehittämisen kohteeksi esitetään oppimisympäristöjen kehittämistä yhdessä aikuisten ja lasten kanssa.

Liikkumattomia lapsia Porvoon varhaiskasvatuksessa on vähän ja tämä oli hyvä tulos. Kuitenkin havaittiin tarve lisätä kuormittavaa liikkumista lasten päivään ja myös liikkumisen määrää, jotta saavutettaisiin lasten liikkumiselle asetetut tavoitteet. Ohjattua toimintaa ja fyysisiä leikkejä tulee arvioinnin perusteella lisätä myös ulkoiluaikaan.Varhaiskasvatuksessa on juuri alkanut liikuntahanke, jonka avulla kehitetään lasten liikkumista edistävää toimintaa. Ensimmäisessä johtamiseen kohdennetussa sparrauksessa päiväkodinjohtajat saivat työkaluja liikunnallisen toiminnan arviointiin ja monipuolisen liikunnallisen varhaiskasvatuksen arjen rakentamiseen.

Jaana Häkkinen, varhaiskasvatuksen ohjaaja, Porvoo

Kerava

”Keravan kaupungin varhaiskasvatus on ollut mukana Kehittävässä Palautteessa jo useamman vuoden ajan. Observoijat ovat observoineet melkein kaikkia päiväkoteja ja tietoa on saatu jo melko hyvin kerättyä varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Kehittävän Palautteen analyyseja on käsitelty erityisesti päiväkodin johtajien kanssa kokouksissa ja henkilökunnan koulutuksissa.  Tuloksista on saatu erittäin hyviä keskusteluja ja pohdintoja aikaiseksi.

Tableau -pohjaisen FinKids 0.3. analyysi -ohjelman avulla olemme opetelleet itse tekemään tuloksistamme analyyseja viimeisen kuluneen puolen vuoden aikana. Analyyseja on helppo tehdä itse ja niiden tekemisessä on avartunut silmät siihen tiedon määrään, mitä tuloksista on hyödynnettävissä. Kehittämistyö on saanut paremman pohjan, kun tutkittu tieto on kunnolla näytettävissä ja analysoitavissa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. Tämä on tuonut aivan uuden ulottuvuuden Keravan varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja strategiseen pohdintaan ja linjauksiin.

Itse hyppäsin Kehittävän Palautteen observointeihin mukaan vasta vuosi sitten ja observoinnin koulutuksen ja observointien myötä olen saanut omaan asiantuntijan työhön paljon uutta tutkimustietoa, jota pystyn ammentamaan koulutuksissa ja keskusteluissamme henkilökunnan kanssa. Tutkitun tiedon avulla monia vaikeitakin teemoja on helpompi ottaa puheeksi ja pohtia yhdessä, miten asioita haluamme kehittää eteenpäin.

Asian pohtiminen yhdessä parantaa meitä kiinnittämään huomiota haasteisiimme ja oikeisiin kehittämisen kohtiimme. Lisäksi observointien aikana tehtävät analyysit omasta lapsiryhmästä ja oppimisympäristöstä vie kasvattajien ajatuksia oman ryhmän kehittämistarpeisiin. Kehittävän Palautteen avulla moni kehittämisen paikka tulee näkyväksi.”

Hanna Sulonen, kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija, Kerava

Turku

”Siitä, kun Turku tuli mukaan orientaatioprojektiin, on tapahtunut paljon. Vuonna 2015 orientaatioprojektin kakkosvaiheessa lasten observoinnit tehtiin paperilomakkeille, jotka itse henkilökohtaisesti vein Jyrki Reunamolle. Tuolloin Turussa toteutettiin massiivinen observointi siten, että jokaisessa päiväkodissa oli koulutettu observoija, joka kävi ennalta määritellyssä ”paripäiväkodissa” observoimassa. Sieltä sitten tuli vastaavasti toinen observoija ”vaihdossa”. Observointipäivät olivat kuitenkin satunnaiset ja muutkin tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttyivät.

Orientaatioprojektin jälkeen osallistuimme Kouvolan vetämään Kehittävä Palaute –hankkeeseen, johon saatiin Opetushallituksen rahoitusta. Kehittämistiimillä oli tekemisen meininki ja toimintamallia hiottiin yhteisissä kokouksissa. Hankkeessa observointien tallennus kehitettiin sähköiseksi, samoin lomakkeiden täyttämiset. Koemme, että observoinnin kautta saamme todellista tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessamme tapahtuu.

Turussa tuloksia on seurattu säännöllisesti ja asia on ollut esillä esimiespäivissä. Välillä näkyy joidenkin osa-alueiden osalta kehitystä, joskus ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi kuukausivertailua eri observoitavien asioiden suhteen. Tällöin on hyvä yhdessä miettiä, miksi jossakin kuussa esimerkiksi sääntöleikkien osuus on vähentynyt huomattavasti. Yhdessä keskustellen löytyvät usein myös syyt. Vuoden 2019 palvelualueen tavoitteisiin on kirjattu observoinnin avulla saatavan tiedon seuraamista. Tästä syystä on myös tärkeä huolehtia observoijien täydennyskoulutuksesta ja toimintamallin koordinoinnista kuntatasolla.”

Ulla Soukainen, varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, Turku

Vantaa

”Vantaalla on ollut pitkät perinteet leikin ja liikkumisen kehittämisessä. Vantaalla varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan Kehittävän Palautteen arviointimittarilla. Sen avulla selvitetään, miten lapsi kokee varhaiskasvatuksen arjen tilanteet sekä mikä yhteys kokemuksilla on varhaiskasvattajien ja johtajien toimintaan. Kehittävän Palautteen arviointitietoa hyödynnetään varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Tulosten perusteella nostetaan yhteisiä kehittämiskohteita eli päätetään konkreettisia kehittämistehtäviä, joilla lasten osallisuutta, leikkiä ja oppimisympäristöä voidaan entisestään parantaa.

Kehittävän Palautteen tuloksissa näkyy, että Vantaalla lasten liikkuminen ja yhdessä leikkiminen on lisääntynyt. Kun lapsi leikkii ja liikkuu ryhmässä toisten kanssa, lapsi on iloinen ja innostunut. Vantaalla voimme iloita siitä, että tuloksissa näkyy lasten runsas leikki, johon yhdistyy paljon liikkumista, oppimista, hyvää oloa ja osallisuutta.

Jatkossa haluamme hyödyntää havainnointituloksia vahvistamalla lisää sisällä tapahtuvaa liikkumista, roolileikkiä sekä jatkaa ulkona tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi haluamme myös tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja kannustaa heitä liikkumaan aikuisten toimintatapoja muuttamalla. Upeaa nähdä, että pitkäjänteinen kehittämistyö on lisännyt lasten hyvinvointia arjessa.”

Katjamaria Halme, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Vantaa