Kokemuksia Kehittävästä Palautteesta

Turku

Kehittävä palaute Turun varhaiskasvatuksessa

 

Siitä, kun Turku tuli mukaan orientaatioprojektiin, on tapahtunut paljon. Vuonna 2015 orientaatioprojektin kakkosvaiheessa lasten observoinnit tehtiin paperilomakkeille, jotka itse henkilökohtaisesti vein Jyrki Reunamolle. Tuolloin Turussa toteutettiin massiivinen observointi siten, että jokaisessa päiväkodissa oli koulutettu observoija, joka kävi ennalta määritellyssä ”paripäiväkodissa” observoimassa. Sieltä sitten tuli vastaavasti toinen observoija ”vaihdossa”. Observointipäivät olivat kuitenkin satunnaiset ja muutkin tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttyivät.

 

Orientaatioprojektin jälkeen osallistuimme Kouvolan vetämään Kehittävä palaute –hankkeeseen, johon saatiin Opetushallituksen rahoitusta. Kehittämistiimillä oli tekemisen meininki ja toimintamallia hiottiin yhteisissä kokouksissa. Hankkeessa observointien tallennus kehitettiin sähköiseksi, samoin lomakkeiden täyttämiset. Koemme, että observoinnin kautta saamme todellista tietoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessamme tapahtuu.

 

Turussa tuloksia on seurattu säännöllisesti ja asia on ollut esillä esimiespäivissä. Välillä näkyy joidenkin osa-alueiden osalta kehitystä, joskus ei ole saavutettu asetettuja tavoitteita. Mielenkiintoista on seurata esimerkiksi kuukausivertailua eri observoitavien asioiden suhteen. Tällöin on hyvä yhdessä miettiä, miksi jossakin kuussa esimerkiksi sääntöleikkien osuus on vähentynyt huomattavasti. Yhdessä keskustellen löytyvät usein myös syyt. Vuoden 2019 palvelualueen tavoitteisiin on kirjattu observoinnin avulla saatavan tiedon seuraamista. Tästä syystä on myös tärkeä huolehtia observoijien täydennyskoulutuksesta ja toimintamallin koordinoinnista kuntatasolla.

 

Ulla Soukainen

Palvelupäällikkö, varhaiskasvatus

Turku

Sipoo

Voitaneen sanoa, että Kehittävä palaute on antanut uuden tieteellisemmän pohjan koko Sipoon kunnan varhaiskasvatustoiminnan kehittämiselle. Tulimme aikoinaan verkostokehittämistyöhön mukaan lasten kielellisen kehityksen tukemisen projektilla. Tämä projekti nousi kentän tarpeista ja neuvolasta saaduista palautteista, mutta ei perustunut varsinaisesti tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen arjesta. Kehittävän palautteen hankkeen myötä olemme saaneet vankempaa tutkittua tietoa toimintamme tueksi ja tiedämme paremmin, mitä kuntamme varhaiskasvatuksessa todella tapahtuu ja miltä lapsen varhaiskasvatuksen arki näyttää ja tuntuu. Kehittävän palautteen kautta olemmekin saaneet uusia tutkimustuloksia, joiden mukaan olemme jatkaneet kehittämistyötä esimerkiksi panostamalla lasten liikunnan lisäämiseen ja sen laadun parantamiseen. Tulevan toimintavuoden uutena sitovana tavoitteena nousee esiin tuetun leikin kehittäminen sekä oppimisympäristöjä rikastuttamalla että henkilöstön osaamista tukemalla. Tarve tälle kehittämiselle on noussut uusimmista Kehittävän palautteen observointien kuntatuloksista.

Kuntamme varhaiskasvatuspalveluiden hallinnon näkökulmasta olemme saaneet objektiivisen välineen, jolla voimme todeta vahvuutemme ja kehittämisen kohteemme kunnassa. Teemme varhaiskasvatuksemme kehittämistyötä vahvasti yhdessä henkilöstön kanssa. Toteutamme kehittämistyötä pedagogiikkaa vahvistamalla mm. pedagogisten tapaamisten ja kuntamme omien asiantuntevien ja koulutettujen havainnoijien avulla. Kehittävä palaute on myös mahdollistanut ammatillisen kehittämisverkoston synnyn. Uskoisin, että tämä yli kunta- ja kaupunkirajojen ulottuva kollegiaalinen tuki, varhaiskasvatuksen kehittäminen ja kriittinen pohdinta on edesauttanut niin kunta- kuin valtakuntatasonkin varhaiskasvatuksen kehittämistyön etenemistä. Toki myös vahvistanut kunkin osallistujan omaa osaamista matkan varrella. Kehittävän palautteen myötä voitaneen todeta, että varhaiskasvatuksen arki perustuu koko ajan yhä vahvemmin tutkittuun tietoon eikä mutuun. Uskon, että tämä kehittämistyö varmistaa entistä paremmin lasten hyvinvoinnin, kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamisen.

Sipoon kunnan puolesta,
Petra Salomaa, varhaiskasvatuspalveluiden suunnittelija, KM

Vantaa

Vantaalla on ollut pitkät perinteet leikin ja liikkumisen kehittämisessä. Vantaalla varhaiskasvatuksen laatua arvioidaan Kehittävän palautteen arviointimittarilla. Sen avulla selvitetään, miten lapsi kokee varhaiskasvatuksen arjen tilanteet sekä mikä yhteys kokemuksilla on varhaiskasvattajien ja johtajien toimintaan. Kehittävän palautteen arviointitietoa hyödynnetään varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Tulosten perusteella nostetaan yhteisiä kehittämiskohteita eli päätetään konkreettisia kehittämistehtäviä, joilla lasten osallisuutta, leikkiä ja oppimisympäristöä voidaan entisestään parantaa.

Kehittävän palautteen tuloksissa näkyy, että Vantaalla lasten liikkuminen ja yhdessä leikkiminen on lisääntynyt. Kun lapsi leikkii ja liikkuu ryhmässä toisten kanssa, lapsi on iloinen ja innostunut. Vantaalla voimme iloita siitä, että tuloksissa näkyy lasten runsas leikki, johon yhdistyy paljon liikkumista, oppimista, hyvää oloa ja osallisuutta.

Jatkossa haluamme hyödyntää havainnointituloksia vahvistamalla lisää sisällä tapahtuvaa liikkumista, roolileikkiä sekä jatkaa ulkona tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi haluamme myös tunnistaa vähän liikkuvat lapset ja kannustaa heitä liikkumaan aikuisten toimintatapoja muuttamalla. Upeaa nähdä, että pitkäjänteinen kehittämistyö on lisännyt lasten hyvinvointia arjessa.

Katjamaria Halme, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö, Vantaa