Kehittävä Palaute -tutkimusmenetelmä tuo näkyville lasten kokeman varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjen
Kehittävän Palautteen avulla voimme selvittää, mitä varhaiskasvatuksen arjessa aidosti tapahtuu ja mitkä tekijät kannattelevat laadukasta varhaiskasvatusta. Menetelmässä aineistoa kerätään usealla eri mittarilla. Keräämme tietoa lasten arjesta, kokemuksista, oppimisympäristöstä ja johtajuudesta. Käytännössä mittarit ovat sähköisiä lomakkeita, joihin vastaajat tallentavat tiedot. Aineisto tallentuu reaaliaikaisesti, joten sitä on mahdollista tarkastella toivotussa ajankohdassa.
Aineistoa analysoidaan tilastollisesti. Vertaamalla ja yhdistämällä tietoja, varhaiskasvatuksen asiantuntijat, johtajat, henkilökunta ja vanhemmat saavat perustan lasten hyvinvoinnin, osallisuuden, liikkumisen ja emootioiden edistämiseen. Menetelmällä saadaan siis tietoa, mitä yhteyksiä toiminnalla ja arvoilla on. Aineisto perustuu tieteellisesti testattuihin menetelmiin.
Valtakunnallisessa, kunnallisessa ja alueellisessa analyysissa ei voi jäljittää varhaiskasvatusyksikköjä, päiväkoteja, ryhmiä tai yksittäisiä lapsia koskevia tietoja. Haluttaessa voimme räätälöidä täsmäpalautteita esimerkiksi päiväkodeille tai muille kohderyhmille yksikkö- ja ryhmäkohtaisella arvioinnilla.
(Video on saatavilla myös ruotsiksi: Den utvecklande respons-metod i småbarnspedagogik)
Mittarit Kehittävässä Palautteessa ovat:
- Observoijien suorittama havainnointi
- Kasvatushenkilöstön suorittama oppimisympäristön arviointi
- Johtajan suorittama arviointi
- Lapsen taustatietoja kartoittava lapsilomake
Observointi, eli lapsihavainnointi menetelmän keskiössä
Menetelmän keskiössä on lapsihavainnointi, eli observointi. Tämä tiedonkeruun tapa antaa Kehittävä Palaute -menetelmälle täysin omaleimaisen ja ainutlaatuisen näkökulman lasten toimintaan ja kokemuksiin.
Kunnan tai organisaation oma henkilöstö toimii observoijina saatuaan tehtävään koulutuksen. Observoijat keräävät systemaattisella, tieteeseen perustuvalla havainnointimenetelmällä satunnaistettua tietoa lasten toiminnasta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arjesta. Samalla observoijien oma asiantuntijuutensa laajenee ja tätä osaamista on jälleen mahdollista hyödyntää esimerkiksi yksiköiden kehittämistyössä. Observoijat kertovat, että he kokevat havainnointitehtävän itselleen valtavan merkitykselliseksi ja ovat sen ansiosta päässeet näkemään erilaista varhaiskasvatustoimintaa omassa kunnassaan, samalla kehittäen omaa ammatillista osaamistaan.
Lukuisissa kunnissa ja kaupungeissa Kehittävä Palaute -menetelmän observoinnit ovat solahtaneet sujuvasti osaksi varhaiskasvatustoiminnan arkea. Tyypillisimmin observointeja tehdään koko toimintakauden aikana satunnaisiin päiväkotiryhmiin satunnaistettuina ajankohtina. Näin aineisto edustaa varhaiskasvatustoimintaa luotettavalla tavalla ja päästään näkemään, mitkä ovat varhaiskasvatustoiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet.
Kerätyn aineiston pohjalta nousee Kehittävä Palaute
Varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen järjestäjä saa aineistonkeruun päätteeksi analyysin: Kehittävän Palautteen toimintansa vahvuuksista ja toisaalta esiin nousseista kehittämiskohteista. Tulokset esitellään toivotulle kohderyhmälle. Tyypillisimmin edetään esittelemällä tulokset ensin hallinnolle, sitten johtajille / rehtoreille ja kasvatushenkilöstölle. Tuloksia pyydetään usein esiteltävän myös poliittisille päätöksentekijöille esimerkiksi hyvinvointistrategian yhteydessä.
Vaikka Kehittävä Palaute -menetelmä nojaa täysin tutkimukseen ja tieteeseen, vastaa saadut tulokset ennen kaikkea ihan tavallisen varhaiskasvatuksen arjen konkreettiseen ja aitoon kehittämiseen. ReunamoEdun laadun arvioinnin asiantuntijoilla on taito analysoida tulokset ja tuoda ne esiin arjen konkreettisiin konteksteihin sitoen. Esimerkiksi lasten liikkumista tarkastellaan määrällisesti verraten kunnan tuloksia muuhun Suomeen ja toisaalta liikunnan suosituksiin ja ohjaaviin asiakirjoihin. Minkä verran lapset liikkuvat ylipäätään? Missä toiminnan konteksteissa lapset erityisesti liikkuvat tai missä liikkuminen on vähäistä? Miten aikuisen toiminta kohtaa lasten liikkumisen?
Erityisen pidettyjä ovat olleet henkilöstön koulutukselliset analyysitilaisuudet, jossa kunnan tai organisaation tuloksia on esitelty aidosti konkreettisella, arjen pedagogista työtä tukevalla tavalla. Näin rantautetaan tietoa kaikille tasoille ja toisaalta sitoutetaan organisaation eri tasot yhteiseen kehittämistyöhön.
Tarkemmin Kehittävä Palaute -menetelmästä
Miltä varhaiskasvatus näyttää lapsen silmin? Kehittävä Palaute -esittelywebinaarin tallenne 9.4.2024.
