Leikki eläköön! Inkluusio leikissä – miten leikillä voidaan vastata lapsen tarpeisiin? 16.1.2025
Tammikuun Leikki eläköön! -webinaarissa sukelsimme inkluusioon upeiden asiantuntijoiden Outi Arvolan ja Kirsi Järvisen puheenvuoroissa. Tähän artikkeliin on koostettu webinaarin keskeisimmät sisällöt.
Aloitimme tilaisuuden haaveilemalla Annele Wimanin ja Hanne Nymanin kanssa…
Annele, astut sisään päiväkotiin, jossa yhteisessä leikkitilanteessa inkluusio on tunnistettavissa. Mitä tapahtuu?
Päiväkodeissa, joissa leikkiin on aidosti panostettu, sen merkitys näkyy monella tasolla. Wiman kertoi kiertäneensä paljon päiväkoteja ja huomanneensa, että leikkiympäristöön panostaminen näkyy suoraan lasten keskittymisessä, vuorovaikutustaidoissa ja leikin juonellisuudessa. ”Ryhmissä, joissa leikki on keskeinen osa pedagogiikkaa, lapset ovat syventyneitä, heidän mielikuvituksensa kukoistaa ja osallisuuden tunne on vahva,” Annele kuvaili.
Hän korosti myös, että inkluusiota ei voi toteuttaa ilman, että leikkiin ja aikuisen osallisuuteen panostetaan. ”Toimivaa inklusiivista arkea ei ole edes olemassa, ellei leikin tukemiseen ja aikuisen rooliin panosteta. Jokaisen lapsen tulee voida tuntea olevansa osa ryhmää ja saada kokea leikin iloa,” Wiman painotti. Annele kuvaili päiväkotia, jossa leikki on siis selkeästi osa pedagogista arkea. Keskeistä on myös aikuisten rooli leikin mahdollistajana – leikki ei synny itsestään, vaan se tarvitsee aikuisen aktiivista tukea, rohkaisua ja välineitä yhteisen leikin rakentamiseen.
Hanne, astut sisään päiväkotiin, jossa oppimisympäristö huokuu inklusiivista toimintakulttuuria. Mitä näet?
Hanne Nyman vastasi pohtien, että tällaisessa ympäristössä on ymmärretty oppimisympäristön keskeinen merkitys varhaispedagogiikassa ja siihen on panostettu monella eri tavalla. Hän kuvaili ympäristöä, jossa lapsilla on aidosti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan arkeensa. ”Näen ympäristön, jossa toiminta perustuu lasten valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Kun lapsella on mahdollisuus vaikuttaa, se näkyy myös lasten olemuksessa – he ovat usein iloisia ja onnellisen oloisia,” Nyman totesi.
Hanne Nyman jatkoi keskustelua inklusiivisesta oppimisympäristöstä ja että sen suunnittelussa tulee huomioida lasten mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua. Hän puhui näkymättömistä tilapoluista, jotka yhdistävät eri toimintatilat ilman suljettuja rajoja, mahdollistaen lasten joustavan siirtymisen leikistä toiseen. Lisäksi hän painotti, että ympäristön tulisi heijastaa lasten kulttuuritaustoja ja tarjota samaistumispintaa, esimerkiksi kotikielten ja perhemallien kautta.
Inkluusio leikissä – miten leikillä voidaan vastata lapsen tarpeisiin?
KT Outi Arvola
Outi Arvola aloitti puheenvuoronsa pohtimalla, miten leikki rakentuu erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten näkökulmasta. Hän vertasi tilannetta siihen, millaista on saapua täysin vieraaseen ympäristöön, jossa kieltä ja kulttuuria ei vielä tunne. ”Kuvitelkaa, että olette asemalla maassa, jonka kieltä ette osaa – miltä tuntuu, kun ympärillä puhutaan kieltä, jota ette ymmärrä? Samanlainen kokemus voi olla monikieliselle lapselle varhaiskasvatuksessa”, Arvola kuvaili.
Hän jatkoi painottaen, että leikin jatkuvuus on keskeinen tekijä lasten osallisuudelle ja vertaissuhteiden rakentumiselle. Tutkimushankkeensa pohjalta hän toi esiin, että erityisesti mielikuvaleikin tukeminen vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. ”Kun leikki saa jatkua ja kehittyä lasten omista ideoista käsin, se syvenee ja tuo lapset yhteen. Aikuisten tehtävä on varmistaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus tulla mukaan ja osallistua,” Arvola painotti.
Arvola nosti esimerkin päiväkodista, jossa lasten leikki sai jatkua päivästä toiseen ja ympäristöä muokattiin heidän ideoidensa pohjalta. Hän korosti, että aikuisen tehtävänä on mahdollistaa leikin jatkumo ja luoda puitteet sille, että jokainen lapsi tuntee kuuluvansa yhteisöön. Arvola painotti myös vertaissuhteiden merkitystä leikin jatkumiselle ja peräänkuulutti aikuisten vastuuta varmistaa, että kaikki lapset pääsevät mukaan yhteisiin leikkeihin.
Outi Arvolan väitöskirjan löydät täältä.
Kirsi Järvinen
Kirsi Järvinen avasi puheenvuoronsa kiteyttämällä: ”inkluusio ei tarkoita vain sitä, että kaikki ovat samassa tilassa, vaan sitä, että jokaisella lapsella on todellinen mahdollisuus osallistua ja tulla nähdyksi omana itsenään.” Hän korosti, että inkluusion toteutuminen vaatii jatkuvaa havainnointia ja oppimisympäristön mukauttamista lasten tarpeiden mukaan.
Järvinen painotti erityisesti aikuisen roolia leikin tukijana. Hän nosti esiin havainnon, jonka mukaan leikin intensiteetti ja kiinnostavuus vahvistuvat, kun aikuinen on aidosti läsnä ja saatavilla. ”Leikki tarvitsee aikuisen tukea. Kun aikuinen on läsnä, pysähtyy ja huomioi lasten tarpeet, syntyy turvallinen ympäristö, jossa lapset voivat heittäytyä leikkiin vapaasti,” Järvinen totesi.
Hän muistutti myös aikuisen vastuusta tukea lapsia leikin jatkumossa. Hänen mukaansa on tärkeää, että lasten leikkejä ei keskeytetä turhaan ja että aikuiset antavat riittävästi aikaa ja tilaa leikin kehittymiselle. ”Joskus me aikuiset olemme liian kiireisiä ja ajattelemme jo seuraavaa siirtymää, mutta leikkiin keskittyminen vaatii meiltä malttia ja aikaa. Kun annamme leikille tilaa, lapset rakentavat itse ymmärrystään maailmasta,” Järvinen kuvaili.
Lopuksi Järvinen peräänkuulutti pedagogista vastuuta leikin tukemisessa. Hän muistutti, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten tehtävä on paitsi mahdollistaa leikki myös suunnitella ja ohjata sitä pedagogisesti rikastuttavalla tavalla. ”Opettajan rooli on varmistaa, että leikki ei jää irralliseksi, vaan että se on osa lapsen oppimispolkua ja tukee hänen kokonaisvaltaista kasvuaan,” hän painotti.
Leikki yhdistää
Webinaarin päätteeksi keskusteltiin siitä, kuinka leikin avulla voidaan rakentaa yhteisö, jossa jokainen lapsi tuntee kuuluvansa. Leikki ei ole vain ajanvietettä, vaan pedagoginen menetelmä, joka tukee oppimista, osallisuutta ja vertaissuhteiden syntymistä. Keskustelussa nousi esiin ajatus siitä, että jokaisen lapsen tulisi saada kokea, että hän kuuluu ryhmään ja tulee nähdyksi.
Helmikuun webinaari tarjosi osallistujille paljon ajateltavaa ja konkreettisia työkaluja inklusiivisen leikin tukemiseen. Seuraavassa webinaarissa keskitytään vertaissuhteisiin ja niiden merkitykseen leikin kautta.
Leikki eläköön!