Suomen ja Japanin välinen tutkimusyhteistyö varhaiskasvatuksen ääniympäristöistä on edennyt uuteen ja innostavaan vaiheeseen. Pitkään valmisteltu aineistonkeruu käynnistyi Japanissa kesän kynnyksellä, ja syksyllä tutkimus laajenee Suomeen.
Kansainvälisessä tutkimushankkeessa selvitetään, miten varhaiskasvatuksen ääniympäristö on yhteydessä lasten toimintaan, oppimiseen ja hyvinvointiin. Tutkimusta johtaa professori Chizuko Tatemoto Hyogon yliopistosta, ja mukana on laaja joukko tutkijoita Japanista ja Suomesta. ReunamoEdu vastaa aineistonkeruusta Suomessa.
Ääniympäristö näkyväksi aivan uudella tavalla
Tutkimuksesta tekee erityisen se, että äänen voimakkuutta ei tarkastella irrallisena mittaustuloksena. Desibelimittaukset yhdistetään Kehittävän Palautteen systemaattiseen lasten toiminnan havainnointiin. Näin voidaan tarkastella, millaisissa tilanteissa erilaiset ääniympäristöt syntyvät ja miten äänen voimakkuus on yhteydessä esimerkiksi lasten toimintaan sitoutuneisuuteen, emootioihin, sosiaaliseen toimintaan ja fyysiseen aktiivisuuteen.
Samalla voidaan tarkastella aikuisten toimintaa sekä oppimisympäristön pedagogisia ominaisuuksia. Ääni ei siis näyttäydy tutkimuksessa vain meluna tai desibeleinä, vaan osana lapsen kokonaisvaltaista varhaiskasvatusympäristöä.
Kansainvälinen asetelma tekee tutkimuksesta erityisen kiinnostavan. Japanissa aineistoa kerätään kahdeksassa päiväkodissa Hyogon prefektuurissa. Suomen ja Japanin aineistot mahdollistavat myöhemmin myös kahden erilaisen varhaiskasvatuskulttuurin ääniympäristöjen vertailun.
Syksyllä mukaan Tuusula ja Sipoo
Suomessa aineistonkeruu käynnistyy uuden toimintakauden myötä syyskuussa 2026 Tuusulassa ja Sipoossa. Molemmissa kunnissa varhaiskasvatusta kehitetään aidosti Lapsi näkyvissä, tutkimustietoon nojaten ja valmiina avaamaan varhaiskasvatuksen arkea myös tutkimukselle. Kuntien observoijia on jo koulutettu desibelimittareiden käyttöön, ja täydennyskoulutukset jatkuvat vielä ennen aineistonkeruun käynnistymistä.
Osallistuvissa kunnissa tutkimus tuo samalla aivan uudenlaista, ensikäden tietoa oman varhaiskasvatuksen arjesta. Millaisissa tilanteissa äänen voimakkuus kohoaa? Milloin ääni liittyy innostuneeseen, yhteiseen toimintaan, ja milloin se voi kuormittaa? Entä millaiset pedagogiset ratkaisut ovat yhteydessä myönteiseen ääniympäristöön?
Äänet kuuluvat lasten leikkiin.
Tutkimuksen tavoitteena ei olekaan yksinkertaisesti etsiä mahdollisimman hiljaista varhaiskasvatusta. Äänet kuuluvat lasten leikkiin, vuorovaikutukseen ja elämään. Olennaista on ymmärtää nykyistä paremmin, millainen ääniympäristö tukee lasten hyvinvointia, osallistumista ja oppimista.
Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tavoitteena on hyödyntää syntyvää tietoa positiivisten ääniympäristöjen kehittämisessä. Japanissa käynnistynyt aineistonkeruu ja syksyllä mukaan tulevat suomalaiset päiväkodit vievät nyt tämän ainutlaatuisen tutkimuksen konkreettisesti varhaiskasvatuksen arkeen. Arvostamme suuresti kuntien avointa ja uteliasta otetta tutkimusperustaiseen kehittämiseen.
Tutkimus on monen yhteinen ponnistus
Tutkimuksen japanilaiseen tutkimusryhmään kuuluvat tutkimusjohtaja, professori Chizuko Tatemoto Hyogon yliopistosta, professori Yoko Shimada Doshishan yliopistosta, professori Midori Kobayashi Bukkyon yliopistosta, professori Masayoshi Ogura Naruto University of Education -yliopistosta, Hirokazu Tanaka Gunma University of Health and Welfare -yliopistosta sekä professori Akira Sasaki Naruto University of Education -yliopistosta.
Suomalaiseen tutkimusryhmään kuuluvat aakkosjärjestyksessä professori Minna Huotilainen, tutkijatohtori Kaisamari Kostilainen, väitöskirjatutkija Roosa Laaksonen, väitöskirjatutkija Leena Lahtinen, dosentti Jyrki Reunamo sekä tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi.
Japanissa ja Suomessa tutkimusaineiston kerää suuri joukko tehtävään koulutettuja observoijia, ja tutkimuksen toteutumisessa tärkeässä roolissa ovat myös mukana olevat päiväkodit henkilöstöineen sekä kuntien varhaiskasvatuksen asiantuntijat.
Lämmin kiitos kaikille tutkimuksen toteuttamiseen osallistuville! Seuraa kanaviamme, sillä kerromme tutkimuksen etenemisestä ja aikanaan myös siitä, mitä ainutlaatuinen aineisto meille paljastaa.
Kuvassa suomalais-japanilaisen tutkimusyhteistyön kumppaneita Japanissa keväällä 2026. Kuva: Jyrki Reunamo.
Aiheesta lisää:
Jyrki Reunamon tutkimusblogissa
Helsingin yliopisto: Soundscapes in Japanese and Finnish Early Education
