Paras säästötoimi kunnille on tietoperustainen osaamisen kehittäminen

Paras säästötoimi kunnille on tietoperustainen osaamisen kehittäminen

Paras säästötoimi kunnille on tietoperustainen osaamisen kehittäminen

Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jolla turvataan hyvän minäkuvan, itsetunnon ja oppimismahdollisuuksien saavuttaminen. Säästöt varhaiskasvatuksen laadussa vaikuttavat lapsen hyvinvointiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. 

Kuntien kiristyvä taloustilanne vaatii järkevää päätöksentekoa, joka tähtää pidemmän aikavälin tavoitteisiin. Vääränlaiset säästötoimenpiteet voivat osoittautua kalliiksi ratkaisuksi myöhemmin tulevaisuudessa, kun niitä paikataan kalliilla korjaavilla toimenpiteillä. Varhaiskasvatuksessa toteutetut säästötoimenpiteet voidaan laskea kuuluvaksi tähän kategoriaan. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckman (2012) on todennut varhaiskasvatuksen sijoittamisen olevan yhteiskunnalle myös taloudellisesti kannattavaa. Laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kannattaa siis panostaa myös kuntatalouden näkökulmasta, jotta kustannukset eivät nousisi myöhemmin toisilla sektoreilla.

Mistä tiedetään, onko varhaiskasvatus laadukasta? 

Tähän tarvitaan tutkittua tietoa varhaiskasvatuksen arjesta eli tietoa siitä mitä lapsen varhaiskasvatuspäivässä todella tapahtuu. Tieteellisesti tutkitun tiedon avulla johdetaan varhaiskasvatusta, kehitetään pedagogiikkaa, toimintaympäristöjä ja -kulttuuria niin, että laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutuminen turvataan. Laadukasta varhaiskasvatusta ei voi rakentaa olettamusten ja tuntemusten varaan, sitä ei kuntatalous tule kestämään.

Miten kunnat sitten saavat parasta mahdollista varhaiskasvatuksen laatua mahdollisimman säästäväisesti? Tämä onnistuu tutkija Jyrki Reunamon mukaan tietoperustaisella viisaalla johtamisella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tiedetään mitkä tekijät ja toiminnat parantavat lapsen hyvinvointia.

”Kunnissa on olennaista ymmärtää, että paras työkalu tähän on omaa osaamistaan kehittävä henkilöstö. Kun henkilöstö harjaantuu käyttämään palautetta varhaiskasvatuksen kehittämiseen, se itse oppii tuottamaan taloudellisesti tehokasta, mutta laadukasta varhaiskasvatusta, jossa voittajina ovat sekä henkilöstö että lapset. Kun henkilöstö voi hyvin ja on sitoutunut, se heijastuu myös lapsiin ja toisinpäin.  Pelkästään juustohöylän käyttäminen säästöjä tehdessä on sokeaa eikä se kohdista rahoja sinne, missä ne ovat parhaimmillaan. Tarvitaan resursseja, jotka ovat tekemisissä lasten kehittyvän oppimisen kanssa”, Reunamo summaa.

Myös Kirsti Karila (2016) painottaa henkilöstön ammattitaidon ja monipuolisen sekä korkean osaamisen olevan yksi varhaiskasvatuksen keskeisistä laatutekijöistä, johon Suomessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota varhaiskasvatuksen laadun säilyttämiseksi.

Säästöt uhkaavat yhdenvertaisuutta

Säästöt varhaiskasvatuksen laadussa näyttäytyvät esimerkiksi lasten oppimisvalmiuksissa, kun siirrytään perusopetuksen puolelle. Tämä riski on erityisesti haavoittuvilla lapsilla, joilla oppimisen edellytykset eivät ole kohdallaan. Jos lapsi on syrjäytynyt tai lapsella on erityisen tuen tarpeita, on heidän tukiverkkonsa vaarassa. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa vetäytyneet ja liikkumattomat lapset sekä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat heikentävästi oppimisvalmiuksiin.

Lisäksi työyhteisön hyvinvointi vaarantuu, kun henkilöstö joutuu työskentelemään ylikuormitettuna. Kehittävän Palautteen tulosten mukaan tämä heijastuu lähes aina lasten hyvinvointiin muun muassa sensitiivisen vuorovaikutuksen vaarantuessa. Henkilöstön ylikuormitus vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat, kuten Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018), saadaan jalkautettua ammatillisen työotteen perustaksi ja laadukkaan varhaiskasvatuksen pohjaksi.

Reunamo Education Research Oy:n toimitusjohtaja Leena Lahtinen näkee pedagogisen johtamisen näkökulmasta riskinä sen, jos varhaiskasvatuksen toteuttamiseen tulee suorittamisen kulttuuri eikä toiminta pohjaudu vahvaan pedagogiikkaan.  Työyhteisön rakentaminen ja uusien työkalujen käyttöönotto ei ole mahdollista, jos niihin ei voi laittaa resursseja. Varhaiskasvatuksen perustehtävä on tukea kunnan hyvinvointitehtävää ja varmistaa lasten kasvu ja oppiminen. Tämä on mahdollista vain laadukkaiden pedagogisen johtamisen työkalujen avulla. Kasvatuksen tärkein tekijä on laatua ja itseään kehittävät kasvattajat ja jos heillä ei ole mahdollisuutta kehittää omaa työtään putoaa kasvatustehtävän keskeinen pohja pois.

Varhaiskasvatuksessa rakennetaan yhteistä tulevaisuutta 

Varhaiskasvatusta täytyy arvioida jatkuvasti, jotta tunnistetaan vahvuudet ja kehittämisen kohteet, joiden perusteella laaditaan tavoitteet ja jatkotoimenpiteet. Sitoutunut ja omaa työtään tarkasteleva henkilöstö tarvitsee aikaa ja resursseja laadukkaan pedagogiikan toteuttamiseksi. Kun tiedetään, mitä tarkoitetaan hyvinvoinnilla sekä varhaiskasvatuksen tehtävällä ja velvoitteella, silloin on mahdollista kohdentaa resursseja vaikuttavasti. Näin turvataan lapsen oikeus hyvinvointiin, oppimiseen ja tukeen. Sen pohjalta rakennetaan kokonaista yhteiskuntaa ja yhteistä arvomaailmaa.

”Kuntien resursseja jaettaessa täytyy ymmärtää, että ihminen, joka oppii kehittämään tulevaisuutta yhdessä muiden kanssa, on tulevaisuuden yhteisön, kulttuurin, kunnan, Suomen ja tulevaisuuden tekijä ja kansalainen.

Yhteisöllisyyden rakennus aloitetaan osallistavan yhteisen arjen kautta varhaiskasvatuksessa, josta nämä taidot heijastuvat perusopetukseen ja tulevaisuuteen ylipäänsä. Kunnissa ja hyvinvointiyhteiskunnassa tulee tunnistaa tekojen vaikuttavuudet pitkällä aikavälillä ja toisaalta myös se, miten tekemättä jättäminen vaikuttaa nyt ja tulevaisuudessa. Varhaiskasvatusta täytyy priorisoida.

Kunnissa tarvitaan asennetta ja halua tietää, mitä on laadukas varhaiskasvatus ja miten se voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti ja varhaiskasvatuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kehittävän Palautteen menetelmällä voidaan tukea kuntia tässä tehtävässä. Pienellä taloudellisella panostuksella saadaan suurta vaikuttavuutta lasten hyvinvointiin ja arkeen, ja sitä kautta tehdään säästöt, jotka ovat pitkäkestoisia.

 

Lisätietoja:

Jyrki Reunamo, tutkimusjohtaja
Reunamo Education Research Oy
jyrki.reunamo@reunamoedu.fi

Leena Lahtinen, toimitusjohtaja
Reunamo Education Research Oy
leena.lahtinen@reunamoedu.fi

 

Lähteet