Kehittävä Palaute -menetelmän oppimisympäristön arviointilomaketta on kehitetty entistä paremmaksi. Uudistustyö oli osa varhaiskasvatuksen maisteri Mari Sillmanin pro gradu -tutkielmaa, joka keskittyi erityisesti mittarin luotettavuuteen. Tutkimuksen johtopäätös on, että kasvatusalan arviointi on hyvin tärkeää mutta haasteellista.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, on julkaissut varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit syksyllä 2018. Indikaattorit asettavat kansallisen tason tavoitteet laadukkaalle varhaiskasvatukselle.
Sillman aloitti pro gradu -tutkielmansa työstön heti indikaattoreiden julkaisun jälkeen. Hän vertaili ja täydensi Kehittävän Palautteen oppimisympäristön arviointilomaketta prosessilaadun indikaattoreiden pohjalta. Tavoitteena oli, että lomake kattaa indikaattorit mahdollisimman hyvin.
Tutkimuksen alussa oppimisympäristön arviointilomake kattoi noin kolmasosan indikaattoreista kokonaan ja toisen kolmanneksen pääasiassa tai osittain. Kolmasosa jäi kattamatta.
Kehittävän Palautteen mittarit
Kehittävä Palaute -menetelmä on varhaiskasvatuksen arviointi- ja kehittämismenetelmä, jossa tietoa kerätään usealla eri mittarilla. Yhdessä eri mittareilla kerätty tieto antaa kattavan kuvan varhaiskasvatuksen arjesta.
Yksi menetelmän mittareista on oppimisympäristön arviointilomake, jonka tarkoituksena on selvittää henkilöstön arvio oppimisympäristöstä. Kehittävä Palaute -toiminnassa on monta muutakin mittaria, joista tärkeimpänä ulkopuolisen havainnoitsijan suorittama lapsihavainnointi. Tämän lisäksi johtaja arvioi itsearviointina johtajuutta sekä opettaja observoitavia lapsia.
Tärkeä mutta haasteellinen arviointi
Mari Sillman täydensi selvityksensä jälkeen oppimisympäristön arviointilomaketta uusilla kriteereillä. Seuraavana askeleena hän arvioi uudistetun lomakkeen luotettavuutta, eli reliabiliteettia.
— Tarkastelin luotettavuutta vertaamalla kahden samasta oppimisympäristöstä itsenäisesti tehdyn opettajaparin arviointien samankaltaisuutta. Aineisto on kerätty Vantaalta, Kouvolasta ja Sipoosta, ja se koostuu 21 opettajaparin arvioinneista, kertoo Sillman.
Luotettavuusanalyysin tulokset olivat herättäviä. Vain alle puolet arviointilomakkeen kriteereistä sai erinomaisia, hyviä tai kohtalaisia luotettavuusarvoja. Opettajien oli ollut helpointa arvioida yhtenevästi selkeitä ja konkreettisia kriteereitä. Mutta kasvatusalan ilmiöt ovat usein moniulotteisia ja siksi vaikeasti mitattavissa.
— Kasvatusalan ilmiöistä harvat ovat sellaisia, että niitä voisi mitata mittanauhalla tai vaa’alla. Suurin osa lomakkeen kriteereistä mittaa opettajien subjektiivisia kokemuksia. Pohdin monen kriteerin kohdalla, ovatko opettajat ymmärtäneet kriteerit ja niiden pedagogisen sisällön eri tavoin. Onko tiimissä esimerkiksi keskusteltu lepohetken pedagogiikasta tai toiminnan sanoittamisen merkityksestä? Sillman toteaa.
Koska kasvatusalan ilmiöt ja näin myös prosessilaadun indikaattorit ovat moniulotteisia, prosessilaadun indikaattoreita ei Sillmanin mukaan ole järkevä arvioida yhdellä arviointilomakkeella, vaan niitä tulee arvioida monimenetelmällisesti. Juuri näin tehdään Kehittävässä Palautteessa, jossa oppimisympäristön arvioinnin lomake on vain yksi osa mittareiden kokonaisuutta.
Uusittu lomake otettu käyttöön
Sillman jatkoi lomakkeen kehitystyötä tutkimuksensa jälkeen yhdessä Kehittävän Palautteen johtavan tutkijan, Jyrki Reunamon kanssa kesäkuussa 2019.
— Tarkensimme kriteerien ulkoasuja ja pohdimme arviointilomaketta kokonaisuutena. Pyrimme kehittämistyössä konkreettisuuteen ja selkeyteen. Muutama kriteeri poistui ja loimme näiden tilalle kokonaan uudet kriteerit.
Sillman muistuttaa, että arviointi ei kuitenkaan voi keskittyä pelkästään helposti mitattaviin konkreettisiin asioihin, eivätkä he karsineetkaan kriteereitä sisällön perusteella. Heidän huomionsa kiinnittyi ennemmin kriteerien ilmaisuihin ja sanamuotojen yksiselitteisyyteen.
Oppimisympäristön arviointilomakkeen uusi versio otetiin käyttöön elokuussa 2019. Sillman on sitä mieltä, että lomake on hyvä myös jatkossa täyttää tiimissä yhdessä. Arviointi tarjoaa hyvän pohjan tiimin pedagogiselle keskustelulle.
— Vaikka arviointi on kasvatusalalla haastavaa, sen tarkoitus on tukea laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumista jokaiselle lapselle. Lapset ja heidän hyvinvointinsa ovat lopulta kaiken varhaiskasvatuksen arvioinnin ja kehittämistoiminnan ydin.
Tutkielman voit lukea täältä
