Monipuolinen leikki parantaa taaperoiden oppimismahdollisuuksia

Monipuolinen leikki parantaa taaperoiden oppimismahdollisuuksia

Monipuolinen leikki parantaa taaperoiden oppimismahdollisuuksia

Mistä alle 3-vuotiaiden lasten leikki muodostuu ja miten varhaiskasvattajan tulisi tukea leikkiä lapsen kehityksen näkökulmasta?

Kehittävä Palaute -menetelmän avulla kerättyjen havaintojen perusteella on selvitetty lasten leikkiä ja niiden muotoja päiväkodeissa ympäri Suomea klo 8.00 – 16.00 välisenä aikana. Kasvatustieteen dosentin Jyrki Reunamon kirjoittamassa tutkimusartikkelissa keskitytään erityisesti alle kolme vuotiaiden lasten leikkiin.

Lasten leikin kehityksessä näkyy lapsen näkemysten ja kokemusten painopisteen siirtyminen tämänhetkisistä aistimuksista havaintoihin ja ajallisesti ja paikallisesti pysyvämpiin rakenteisiin. Leikkiin vaikuttavat lapsen omat intressit ja kehitys sekä pedagogiset toimintatavat ja oppimisympäristö. Lisäksi lapsen henkilökohtaisella kehityksellä on merkitystä.

Alle kolmevuotiailla päiväkodin muut toiminnot, kuten hoito, ruokailu ja lepo vievät suuremman osan varhaiskasvatuspäivää, jonka vuoksi leikin suhteellinen osuus varhaiskasvatuksen arjessa jääkin pienemmäksi kuin muilla lapsilla.

Esineleikit kiinnostavat alle 3-vuotiaita eniten

Alle 3-vuotiaiden lasten leikki koostuu suurimmaksi osaksi esineleikistä, jossa leluihin tai muihin materiaaleihin yhdistetään joko itse esineeseen kohdistuvia mielikuvia tai mielikuvat voivat olla jonkun tietyn mielikuvan soveltamista jossakin toisessa yhteydessä.

Esineleikissä lelua tai materiaalia tutkitaan, kokeillaan tai sitä käytetään johonkin tarkoitukseen, mutta sillä ei kuitenkaan ole vielä omaa tahtoa tai tarinaa. Vaikka kerättyjen havaintojen perusteella on selvää, että 1-3 vuotiaat lapset leikkivät varhaiskasvatuksessa eniten esineleikkejä, muodostuu kaiken ikäisten lasten leikki sekä esine-, rooli- että sääntöleikeistä.

Esineleikkiä harvinaisempia 1-3 vuotiaille lapsille ovat roolileikit, joissa leluilla tai lapsella on jokin rooli ja motiivi toiminnalleen. Sääntöleikkejä alle 3-vuotiaat lapset leikkivät kaikista vähiten. Sääntöleikkejä ovat esimerkiksi pelit ja kilpailut, joihin sisältyvät säännöt ovat valmiiksi määriteltyjä ja annettuja. Leikkien painopisteet vaihtelevat lapsen kasvaessa ja esineleikkeihin kulutettu aika vähentyy iän myötä muiden leikin muotojen, kuten rooli- ja sääntöleikkien lisääntyessä.

Lapsen sitoutuneisuus leikkiin tukee kehitystä

Mutta miten meidän tulee suhtautua eri ikäkausien leikkeihin? Pitääkö meidän painottaa 1−3vuotiailla esineleikkejä, 4−5-vuotiailla roolileikkejä ja esiopetuksessa sääntöleikkejä?

Havainnoinnilla on myös tutkittu lapsen sitoutuneisuutta eri leikkeihin eli prosessiin syventymistä ja kehitystä leikin aikana, jota yksinkertaisessa toiminnassa ei tapahdu. Mitä syvemmin lapsia asiaa prosessoi, sitä enemmän lapsi voi tilanteessa oppia. Sitoutuminen mittaa näin lapsen oppimispotentiaalia tilanteessa.  Havaintojen perusteella alle kolme vuotiailla esiintyi esineleikeissä paljon syvällisen prosessoinnin hetkiä.

Esineleikit ovatkin tulosten perusteella käytännössä hyvä tapa parantaa taaperoiden oppimismahdollisuuksia. Kehittyvät esineleikit ovat hyvä pohja esimerkiksi ajattelun ja loogisen päättelyn kehittymiselle.

Pedagogisesti ajatellen tärkeää alle kolme vuotiaille on kehittyvä esineleikki, se että esineleikissä on mahdollisuus syvempään ja muuttuvaan prosessiin.

Vaikka taaperot leikkivät kaikista vähemmän sääntö- ja roolileikkejä ovat nekin lapsen kehityksen kannalta merkittäviä leikin muotoja. Sääntö- ja roolileikit nimittäin sisälsivät tutkimusten perusteella enemmän syvällisen prosessin havaintoja muihin toimintoihin verratessa. Rooli- ja sääntöleikit ovat taaperoilla esineleikkejä harvinaisempia, mutta molemmat leikin muodot sisältävät havaintojen perusteella paljon syvällisen prosessoinnin hetkiä. Erityisesti roolileikki on taaperoiden oppimispotentiaalin ja kehityksen kannalta upea asia, sillä se sisältää muuhun toimintaan verrattuna eniten syvällisen prosessoinnin hetkiä.

Kasvattajan rooli leikin tukijana

Varhaiskasvattajan tehtävänä on tukea lapsen leikkien rikkautta ja kehitystä. Tietyn leikin syventämisen lisäksi sen eri muotojen yhdistely on tärkeää. Tämän vuoksi onkin tärkeää tukea mahdollisimman monipuolisia leikkejä. Kun esineleikkiin saadaan yhdistettyä motiiveja (eli tarinallisuutta ja juoni), myös prosessi syvenee eli lapsen oppimispotentiaali nousee. Roolileikissä esiintyvä esineiden tutkiminen saattaa pienen kokeilijan asiantuntijan rooliin. Niin ikään, kun roolileikkiin saadaan lisättyä sääntöjä oppivat lapset erottamaan motiiveja.

Lasten leikissä ei kuitenkaan ole suotavaa suosia pelkästään mahdollisimman ”korkeatasoista” leikkiä vaan monipuolinen leikki on lapsen kehityksen kannalta mielekkäämpää. Varhaiskasvattajalla suuri rooli lapsen oppimismahdollisuuksien vahvistamisessa ja yleisen kehityksen tukemisessa.

Kaiken kaikkiaan, monenlainen leikki näyttää olevan hyväksi 1-3-vuotiaalle lapselle. Erilaiset esineleikit ovat vallalla olevia upeita leikkejä, mutta roolileikkeihin liittyviä sisäisiä prosesseja ja sääntöleikkeihin sisältyviä yleisiä periaatteita kannattaa aktivoida aina tilaisuuden tullen.

 

Tutkimusartikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Leikkipäivä.fi verkkosivuilta ”Tutkittua leikistä”: https://leikkipaiva.fi/wp-content/uploads/1%E2%88%923-vuotiaiden-lasten-esineleikit-roolileikit-ja-s%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6leikit-1.pdf