Kevään seminaaripäivässämme jaettiin käsityksiä harmoniasta lasten kokemana ja varhaiskasvatuksen arjen rakenteissa
Pysähdyimme seminaaripäivässämme 30.3.2023 tällä kertaa harmonian pariin syksyn Kaaos-seminaarin vastapainoksi. Kuinka inspiroivia ja mielenkiintoisia katsauksia saimmekaan harmoniaan ja hyvinvoinnin lähteisiin tutkimusjohtaja Jyrki Reunamon sekä emeritaprofessori Inkeri Ruokosen johdolla!
Tähän artikkeliin olemme koonneet päällimmäiset nostot seminaariesityksistä sekä linjalla olleiden kuulijoiden yhdessä muodostaman sanapilven antia.
Harmonia varhaiskasvatuksessa
– Jyrki Reunamo
Reunamo esitteli seminaariesityksessään Kehittävä Palaute -tutkimusaineistoa oppimisympäristön harmoniaa kuvaavien tekijöiden näkökulmasta. Kehittävä Palaute -menetelmän eräänä tutkimusmittarina käytetään oppimisympäristön sekä johtajuuden arviointia, jossa kasvatushenkilöstö ja päiväkodinjohtajat toteuttavat itsearviointia väittämäpatteristojen avulla. Reunamo kuvaili esityksessään, mitä on harmonia oppimisympäristössä: miten harmonia ilmenee oppimisympäristöissä ja mitä se tarkoittaa lapsen toiminnassa. Tarkastelun kohteena oli lisäksi johtamisen yhteydet oppimisympäristöjen harmoniaan. Millaista harmonia oikeastaan on ja mitä siihen liittyy, Reunamo pohti esityksessään. Entä onko toimintaympäristön harmonia aina tavoiteltavaa?
Harmoninen oppimisympäristö
Henkilöstön arvioimana harmoniaa kuvaava väittämä ”Hyväksyvä ja huomioiva toiminnanvirta, jatkuvuus ja harmonia kuvaavat työtämme” kuvaa hyvin tai erittäin hyvin noin 75% varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä. Harmoniaa tavataan siis henkilöstön arvioimana varsin paljon!
Harmoniseen oppimisympäristöön liittyy ennen kaikkea hyväksyntä. Se, että ihmisistä itsestään löytyy voimavaroja ja vahvuuksia, jotka löydetään vuorovaikutuksessa ja joita on turvallista tuoda esiin. Harmonisessa oppimisympäristössä lapsen tunne-elämälle on vahva kasvualusta. Hyväksyvä, arvostava ja lapsen näkökulmia esiin houkutteleva ilmapiiri antaa mahdollisuuden harmoniseen kasvuun erityisesti lapsen tunne-elämälle. Tällaisessa oppimisympäristössä lapsen sosiaaliset suhteet ovat rikkaita ja kehittyviä: yhteys, hyväksyntä ja kontakti kohtaavat myös lapsen vertaissuhteet, Reunamo kuvailee. Kasvattajatiimin toiminnan näkökulmasta harmoninen oppimisympäristö rakentuu, kun koko tiimi osallistuu toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin erilaisista rooleistaan käsin niin, että kaikki voivat antaa yhteiseen työhön panoksensa. Tärkeä harmonisen oppimisympäristön osatekijä on tiimin toiminnassa positiivisuus ja ammatillisuus sekä se, että tiimissä uskalletaan tuoda myös hankalia asioita esille. Yksittäisinä kiinnostavina harmonisen oppimisympäristön piirteinä nousevat esiin ruokailu, joka on tulvillaan hyvinvointia ja oppimista sekä pedagogisesti toimiviksi koetut siirtymätilanteet. Arkiset ja lapselle läheiset asiat tuntuvatkin kuvaavan toimiessaan harmoniaa.
Harmoninen johtaminen
Miten harmoninen varhaiskasvatus näyttäytyy johtajan näkökulmasta? Keskeistä vaikuttaa olevan kasvatuksen tavoitteiden ja suunnitelmien näkyminen toiminnan toteuttamisessa: tavoitteet löytävät vastineen arjen toiminnasta. Harmoniseen oppimisympäristöön liittyy myös laadukas varhaiskasvatus. Päiväkodin kasvatuskulttuuriin näyttää liittyvän persoonallisuus ja omaleimaisuus, tietynlainen kodinomaisuus. Tiimityön harmonisuutta kuvaa johtajien arvioiden mukaan henkilöstön jakamat arvot, toimiva työnjako, sitoutuneisuus sekä innostus kehittää työtään.
Lasten toiminta harmonisessa oppimisympäristössä
Viimeiseksi Reunamo esitteli Kehittävä Palaute -tutkimusaineiston ytimessä olevaa observointi-, eli lapsihavainnointiaineistoa (mikäli menetelmä ei ole sinulle tuttu, voit lukea tutkimusmenetelmän observoinnista lisää esimerkiksi täältä). Oppimisympäristön harmonian yhteyksiä tarkasteltiin lapsen oppimisen, liikkumisen, emootioiden ja sosiaalisuuden näkökulmista.
Vaikuttaa siltä, että harmonisessa oppimisympäristössä lapsen toiminnassa on jatkuvuutta, lapsi pystyy keskittymään eikä hän anna helposti periksi. Lapsi kykenee tällöin viemään toimintaa eteenpäin. Oppimisen osalta kaikista korkeimpien prosessien, kestävän ja intensiivisen toiminnan ja flow’n osalta nähdään kuitenkin kiinnostava ilmiö: harmonisessa oppimisympäristössä on runsaasti tavoiteltavan arvoisia piirteitä, kuten hyväksyntää ja kiireettömyyttä, mutta se ei näytä olevan vahva flow-tilan ympäristö. Ennemminkin näyttää siltä, että harmoninen oppimisympäristö ei ole niinkään yhteydessä vahvojen kehittämisprosessien lähteisiin ja toiminnan imuun lapsen osalta.
Harmoniaan ei vaikuta liittyvän lapsen kuormittavaa liikuntaa. Päinvastoin: lapsen liikkumattomuus korostuu niissä oppimisympäristöissä, joita kuvaa edellä esitellyt harmoniset piirteet. Emootioiden osalta neutraali tunne vaikuttaa puolestaan korostuvan. Kun oppimisympäristö on harmoninen, lapset ovat tyyniä ja rauhallisia tavallista useammin, Reunamo selvittää. Harmonisessa oppimisympäristössä painottuu tyyni ja rauhallinen ote, mutta myös myönteissävytteiset tunteet, kuten onni ja tyytyväisyys, korostuvat.
Entä millaista on lasten sosiaalisuus harmonisessa oppimisympäristössä? Reunamo esittelee neljä sosiaalista orientaatiota, eli lapsen erilaista suhtautumistapaa (Reunamo, 2007), joista etenkin lapsen mukautuva toiminta korostuu. Mukautuvaa suhtautumistapaa tavattiin osallisuutta enemmän. Mukautuva lapsi hyväksyy ja huomioi muiden näkemykset, muttei pyri tuomaan tilanteeseen uusia aineksia siinä, missä osallistuva lapsi tuottaa tilanteeseen myös omia ideoitaan ja näkemyksiään.
Ilmaisun monet muodot hyvinvoinnin ja harmonian lähteenä
– Inkeri Ruokonen
Emeritaprofessori Inkeri Ruokonen toi puheenvuorossaan terveisensä Turun yliopistolta. Seminaariesityksessään Ruokonen esitteli puutarhaelämyksiä ja oivalluksia Pikkunorssista, Turun yliopiston opettajakoulutuksen Rauman kampuksella sijaitsevasta harjoittelupäiväkodista. Ympäristöpedagogiikkaan sekä taito- ja taidekasvatukseen painottunut Pikkunorssi toimi oivallisena esimerkkinä ilmaisun monien muotojen mahdollisuuksista lasten hyvinvoinnin ja harmonian lähteenä.
”Puutarhoja saisi tässä maailmassa olla enemmänkin.”
– Inkeri Ruokonen
Ilmaisun monien muotojen pedagogiikan lisäämisellä voidaan luoda harmoniaa ja hyvinvointia varhaiskasvatuksen arkeen
Varhaiskasvatuksen pedagogisella toiminnalla pyritään luomaan harmoniaa, tasapainoa, turvallista ympäristöä, joka taas mahdollistaa hyvinvoivan ja oppivan lapsen.
Karvin arviointiraportin kehittämissuosituksissa nousevat esiin taito- ja taidekasvatukseen liittyviä asioita. Arviointi on tehty henkilöstön itsearvioinnilla vuonna 2021. Arvioinnin mukaan ilmaisun monet muodot- oppimisen alueen toimintaa toteutui niukasti varhaiskasvatuksen arjessa. Kokopäiväpedagogiikan näkökulmasta ilmaisun monia muotoja olisi merkityksellistä integroida erilaisiin päivän tilanteisiin. Esimerkiksi ruokailuun, lepohetkelle sekä erilaisiin siirtymätilanteisiin saisi helposti ja kätevästi lisättyä esimerkiksi loruja tai lauluja. Esimerkiksi siirtymätilanteisiin erilaiset laulut, lorut ja leikit voivat tuoda sujuvuutta, iloa ja kepeyttä. Ruokonen muistuttaakin kuulijoita pohtimaan:
”Miten kuljetan ilmaisun
monia muotoja päivittäisessä arjessa?”
Musiikkipainotteinen toiminta lisää taaperoiden hyvinvointia päiväkodeissa
Arjen toiminnoissa musiikkikasvatus toteutui erityisesti 1- 4 vuotiaiden ryhmissä, mutta ei niinkään enää 5-6 -vuotiaiden ryhmissä. On hyvä muistaa, kuinka kaikilla lapsilla iästä huolimatta on oikeus musiikkikasvatukseen sekä käsityölliseen ilmaisuun. Kulttuurinen moninaisuus toteutuu arvioinnin mukaan heikoimmin ja on näin ollen yksi kehittämiskohde ja tähän on todellinen tarve lisäkoulutukselle moninaistuvassa yhteiskunnassamme.
Taito- ja taidekasvatus itsearvoisena ja elämyksellisenä ja henkilökohtaisia merkityksiä rakentavana toimintamuotona eri oppimisalueiden integroinnissa on äärettömän merkityksellistä. Tällä luodaan hyvää arkea, harmoniaa ja hyvinvointia.
Ruokonen esittelee erittäin mielenkiintoisia tuloksia Kehittävä Palaute -hankkeesta, jossa selvitettiin ryhmätoiminnan musiikkipainotteisuuden yhteyttä lasten hyvinvointiin 1- 3 -vuotiaiden ryhmässä. Havainnointiaineisto sisälsi lasten osallistumisen, tunteet, sosiaaliset roolit ja oppimisympäristön näkökohdat. Tutkimuksen tulokset osoittavat vahvasti musiikin olevan merkityksellistä alle 3- vuotiaiden lasten toimintaan sitoutumiselle ja osallistumiselle. Myös musiikkipainotteisessa ryhmässä lasten emootiot olivat positiivisempia. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta musiikilla olevan merkittäviä yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja oppimiseen.
Suhde taiteisiin ja luontoon rakentuu varhaislapsuudessa – uskalletaan päästää luovuus valloilleen!
Toisena tutkimuksena Ruokonen esittelee Pikku Norssissa toteutetun tapaustutkimuksen, jossa tarkasteltiin sitä, millaisia havaintoja 3-5- vuotiaat lapset tekevät toimiessaan Rauman kampuksen opetuspuutarhassa sekä sitä, miten he ilmaisevat ajatuksiaan luonnosta visuaalisesti ja tarinoilla. Tuloksien mukaan lapset tarkastelevat puutarhassa tapahtuvia asioita mielenkiinnolla. He oppivat puutarhassa tapahtuvista ilmiöistä paljon. Heidän tuotoksistaan taas huokui lasten luovuus ja rikas mielikuvitus. Puutarha tai metsä oppimisympäristönä inspiroi luovaan ajatteluun ja ilmaisun moniin muotoihin ja oppimisympäristönä myös tukee opettajien toteuttamaa pedagogiikkaa.
Ruokonen kiteyttää puheenvuoronsa muistuttamalla, että suhde taiteisiin ja luontoon rakentuu jo varhaislapsuudessa ja että tämä läpi elämän kestävä suhde voi toimia elämää kannattelevana eliksiirinä. Taiteilla ja luonnolla on todistettuja yhteyksiä ihmisten hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksessa todella luodaan aineksia harmonialle ja hyvinvoinnille koko elämän mittaisella polulla.
Inkerin esityksen linkit:
- Taiteen kosketuksia – kirjoituksia taidekasvatuksesta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
- Seminaarissa esitelty tutkimusartikkeli ”The significance of music in early childhood education and care of toddlers in Finland: an extensive observational study”
Lopuksi Leena, Inkeri ja Jyrki pohtivat yhdessä luontosuhteen ja taiteiden merkitystä lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen. Saimme vielä ihastella kuulijoiden yhdessä luomaa sanapilveä, joka kuvaa heidän käsityksiään siitä, millaiset asiat luovat lapselle harmoniaa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille! Tässä vielä kuva yhteisesti tuottamastanne harmonisesta sanapilvestä:
(Kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla)
Pysy kuulolla, syksyn seminaaripäivästä tiedotetaan uutiskirjeessä!
Järjestämme seminaaripäivän kahdesti vuodessa: syksyisin ja keväisin. Tiedotamme uutiskirjeessä ja viestinnän väylissämme seuraavan tilaisuuden ajankohdasta ja aiheesta.
Tule kutsutuksi ensimmäisten joukossa: tilaa uutiskirje! »
