Kenellä on lupa innostua päiväkodissa?

Jouni Veijalainen on tutkinut, kuinka tytöt ja pojat ilmaisevat tunteitaan varhaiskasvatuksen arjen tilanteissa ja miten ne ovat yhteydessä heidän arvioituihin itsesäätelytaitoihinsa. Veijalainen on käyttänyt tutkimuksessaan Kehittävä Palaute varhaiskasvatuksessa -menetelmää. Tutkimustulokset ovat merkittäviä.

Tutkimuksen mukaan pienet tytöt käyttäytyvät rauhallisemmin kuin pojat. Pojat sitä vastoin näyttävät enemmän hämmennyksen, uteliaisuuden ja suuttumuksen tunteitaan. Suosivatko sukupuoliroolit tyttöjen rauhallisuutta ja poikien innostuneisuutta?

Rauhalliset tytöt, innostuneet pojat

Tutkimustulosten perusteella alle 7-vuotiailla tytöillä on selkeästi poikia enemmän rauhallisia ja neutraaleja tunneilmaisuja. Tytöt ilmaisevat myös selkeästi enemmän ilon tunteita kuin pojat.

Pojat puolestaan ilmaisevat merkitsevästi enemmän hämmennystä, innostuneisuutta sekä uteliaisuutta. Heillä on myös havaittavissa vihan, turhautuneisuuden ja pettymyksen tunteita.

Jos lapsella on hyvät itsesäätelytaidot, hän selviää turhauttavista tilanteista vuorovaikutteisesti ja pystyy suuntaamaan huomionsa oleelliseen. Tutkimuksen mukaan tytöillä oli merkitsevästi paremmat itsesäätelytaidot kuin pojilla. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Vaikka sukupuolten väliset itsesäätelytaidot ja tunteiden ilmaisut eroavat merkitsevästi toisistaan, niin niiden keskinäiset suhteet eivät ole niin selkeät kuin mitä voisi kuvitella.

Sukupuoliroolit

Tutkimukseen osallistuneet pojat ilmaisivat enemmän hämmennyksen, uteliaisuuden ja innostuksen tunteita. Lisäksi heillä oli enemmän määrittelemättömiä tunteita. Tämä voi tarkoittaa sitä, että poikien tunteet ovat vaikeammin tulkittavissa tai heidän tunneilmaisunsa vaihtelevat nopeammin kuin tyttöjen.

Suosivatko sukupuoliroolit tyttöjen rauhallisuutta ja poikien innostuneisuutta, Veijalainen kysyy.

Kun pojilla on heikot itsesäätelytaidot, he näyttävät helpommin pettymyksen ulospäin. Tytöillä taas heikot itsesäätelytaidot eivät näy niin selkeästi ulospäin suuntautuvina tunteenpurkauksina – heidän kyvyttömyytensä säädellä itseään saattaa liittyä enemmän kognitiivisiin toimintoihin ja näyttäytyä kyvyttömyytenä sitoutua ja säädellä omaa toimintaa.

Tukea itsesäätelytaitoihin

Tutkimuksen pohjalta Veijalainen suosittelee, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten kannattaisi panostaa lasten tunteiden havainnointiin arjen tilanteissa. Heidän on hyvä pitää mielessä, että tyttöjen ja poikien itsesäätelytaidot näkyvät eri tavoin.

Koska tyttöjen ja poikien välillä on eroja, varhaiskasvattajat voivat tukea ja opettaa tyttöjä ja poikia itsesäätelytaidoissa heidän kaipaamalla tavalla.

Veijalainen toteaa, että saattaa olla, että tytöt pyrkivät piilottamaan negatiivisia tunteitaan poikia enemmän. Arvioihin perustuen tyttöjen hyviin itsesäätelytaitoihin näyttää kuuluvan rauhallisena pysyminen ja positiiviset tunneilmaisut. Mitä jos varhaiskasvattajat rohkaisisivat tyttöjä leikissä energisyyteen? Esimerkiksi rajuissa leikeissä lasten on säädeltävä käyttäytymistään ja tunteitaan sopivalle tasolle. Saavutetaanko tämä toisenlaisilla itsesäätelytaidoilla kuin mitä tytöillä useimmiten on?

Tiedetään, että hyvät itsesäätelytaidot ovat yhteydessä turhautumisen ja tunteiden parempaan hallintaan. Kuitenkin pojilla havaittiin enemmän vihan, turhautumisen ja pettymyksen ilmaisuja riippumatta siitä, kuinka hyvät heidän itsesäätelytaitonsa olivat. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ne pojat, joilla on hyvät itsesäätelytaidot, olivat turhautuneempia kuin ne tytöt, joilla oli hyvät itsesäätelytaidot.

Kuinka hyvän itsesäätelytaidon omaavilla pojilla voi olla kiihtymyksen ja turhautuneisuuden tunneilmaisuja enemmän kuin tytöillä, joilla on hyvät itsesäätelytaidot? Pojat ovat myös useammin hämmentyneitä, valppaita, uteliaita ja innostuneita. He kiihtyvät varhaiskasvatusympäristössä tyttöjä enemmän, ja ero tyttöjen ja poikien välillä suurenee sitä mukaa kun itsesäätelytaidot lisääntyvät.

Veijalaisen mukaan voikin kysyä, missä määrin itsesäätelytaidot ovat kulttuurin luoma käsite, joka sisältää sukupuolistereotypioita.

Pojat, joilla on hyvät itsesäätelytaidot, näyttävät kokevan turhauttavia ja kiihtymystä aiheuttavia tilanteita enemmän kuin hyvän itsesäätelytaidon omaavat tytöt. Pojat käyttävät siis itsesäätelytaitojaan eri tilanteissa ohjaamaan omia tunteitaan. Pojat saattavat käyttää itsesäätelytaitojaan vasta voimakkaampiin tunteisiin kuin tytöt. Itsesäätelytaitojen sukupuolierot ja niiden kulttuuriset normit voivat johtaa siihen, että pojat joutuvat useammin hankaluuksiin koulussa, koska eivät noudata sääntöjä tai heidän käyttäytymisensä nähdään epäsuotavana.

Jos poikien ja tyttöjen itsesäätelytaidoille luotaisiin erilaiset vertailuperusteet päiväkodissa, heidän kykynsä säädellä tunteitaan myöhemmin saattaisivat olla erilaiset. Ovatko päiväkodit ja koulut valmiita tähän, Veijalainen kysyy.

 

Tutkimusaineisto kerättiin Kehittävä Palaute varhaiskasvatuksessa -työkalulla. Tutkimuksessa oli mukana 1213 poikaa ja 1075 tyttöä. Lapset olivat iältään 13 kuukaudesta alle 7-vuotiaaseen.

KM Jouni Veijalainen tekee väitöstutkimusta Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Yhdessä Jyrki Reunamon ja Minna Heikkilän kanssa kirjoitettu tutkimusartikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Routledge Taylor & Francis Groupin julkaisussa.