Seminaaripäivässämme 8.11.2022 käsiteltiin kaaosta varhaiskasvatuksessa. Keskiössä oli etenkin, mistä kaaos kumpuaa ja millaisia vaikutuksia sillä on lasten kokemaan varhaiskasvatusarkeen. Saimme kuulla puhuttelevat puheenvuorot KT dosentti Jyrki Reunamolta (tutkimusjohtaja, ReunamoEdu), varhaiskasvatuksen asiantija Leena Lahtiselta (ReunamoEdu, väitöstutkija, HY) sekä varhaiskasvatuksen opettaja Jolanda Havisalmelta (KM).
Käsittelimme seminaarissamme Kehittävä Palaute -tutkimusaineistoa ja saimme pintaraapaisuja vielä julkaisemattomista tutkimusartikkeleista. Koska tutkimusartikkelit odottavat vielä julkaisuaan, kooste on luotu tällä kertaa tilaisuudesta kokonaisuutena.
”Kehittämisen ja kaaoksen suhde on kiikkerä, mutta välttämätön.”
– Jyrki Reunamo
Mistä kaaos kumpuaa? Tutkittu tieto apuna kaaoksen purkamisessa ja laadun vahvistamisessa
Kaaos rakentuu useasta osatekijästä ja se on ilmiö, josta on vaikeaa saada otetta. Aihetta käsiteltiin seminaarissa monesta näkökulmasta, niin lapsen, oppimisympäristön kuin johtajankin näkökulmasta. Jyrki Reunamo lähti tutkimaan ilmiötä Kehittävä Palaute -tutkimusmenetelmän osalta ja esitti asioita, jotka liittyvät varhaiskasvatuksessa koettuun kaaokseen. Taustalla on varhaiskasvatushenkilöstön oppimisympäristön arvioinneista.
Kaaosta kuvaavassa oppimisympäristössä näyttäytyy kasvatushenkilöstön arvioimana työn ja ryhmän toiminnan hajanaisuus ja epätietoisuus. Työ on tällöin usein päivästä selviytymistä ja ilo ja hyvinvointi vaikuttaa olevan ryhmässä hukassa. Voimakkaimmin kaaokseen liittyvistä asioista esiin nousee aikuisten jatkuva aika- ja resurssipula, jota tutkimusaineisto osoittaa peräti 70% tiimeistä kokevan. Henkilöstön arvioima kuva kaaoksesta näyttäytyy lisäksi pedagogisen johtajuuden vahvistamisen tarpeena ja myönteisen vuorovaikutuksen puutteellisuutena. Muut työt vievät aikaa lasten kanssa vietetystä ajasta ja toisaalta henkilöstö kokee, että heidän oman työnsä kehittämistä tulisi vahvistaa yksikössä.
Kaaoksen suhteen vaihtelu on suurta ryhmittäin. Pulmallista on, että ryhmissä, joissa koetaan kaaosta, on usein vähän resursseja kääntää toiminnan kurssia. Juuri niissä ryhmissä, joissa kenties hankalia asioita olisi tarpeen nostaa tiimissä esille, siihen ei koeta uskallusta. Kaaosta kokevissa ryhmissä ilmeni lisäksi observointiaineiston mukaan keskimääräistä enemmän lasten kiellettyä toimintaa. Ryhmissä joissa puolestaan ei koeta kaaosta, arvioidaan suunnittelun olevan syvällistä ja monipuolista, siirtymätilanteet pedagogisesti toimiviksi ja ryhmän toimintaa kuvaa harmonia ja jatkuvuus.
Kehittävä Palaute-aineiston mukaan yksi selkeä ja ylitsepääsemätön
tekijä kaaoksen takana on riittämättömiksi koetut resurssit.
Kaaoksella on paljon vaikutuksia myös lapsen kokemaan arkeen, jota tarkastellaan Kehittävä Palaute -aineistossa observointiaineiston kautta. Lasten arjessa kaaos näkyy eniten arjen rutiininomaisissa tilanteissa, kuten siirtymissä, ruokailuissa ja perushoidon tilanteissa sekä vapaan leikin hetkillä. Lisäksi lasten kiellettyä toimintaa tavataan kaoottisissa ympäristöissä enemmän. Toimimattomat siirtymät sekä lasten kielletty toiminta ovatkin eräitä keskeisimpiä kaaoksen merkkejä. Näihin hetkiin kannattaakin henkilöstön kiinnittää erityisesti huomiota kaoottiselta tuntuvassa arjessa.
Kaaos näkyy myös johtajan työssä, joka taas vaikuttaa koko työyhteisöön ja lapsen kokemaan arkeen. Johtajan työssä kaaos näkyy esimerkiksi henkilöstön kannatteluun ja ristiriitoihin kuluvana suurempana aika sekä koettuna oman työn vaikeutena. Työssä onnistumisen kokemukset puuttuvat johtajalta. Työyhteisössä koetaan epätietoisuutta ja kaaosta. Oppimisympäristön ja lapsen arjen näkökulmasta keskiöön nousee tarve vahvistaa pedagogista johtajuutta. Moni tärkeä asia jää vähemmälle ja uupumaan kaoottisimmissa päiväkodeissa ja oppimisympäristöissä. Esimerkiksi toiminnan arviointi ja kehittäminen.
Entä miten kaaosta voidaan vähentää? Rauhaa kaaoksen keskelle
Kaaos on alituinen seuralaisemme, mutta liiallisella kaaoksella näyttäytyy siis olevan kielteisiä seurauksia lasten ja aikuisten kokemaan varhaiskasvatusarkeen. On selvää, että riittävät resurssit ovat välttämätön tekijä kaaoksen kesyttämisessä. Mutta mitä muuta voisimme tehdä? Löytyisikö tutkimusaineiston näkökulmasta niitä kohtia, joihin kiinnittää erityistä huomiota.
SAK-ajan merkitys on erityisen tärkeää kaaoksessa, vaikka juuri se usein jääkin uupumaan. Itse suunnitteluaika ei yksinään kuitenkaan riitä. Tulee pohtia tarkasti mitä oikeastaan suunnitellaan ja mihin SAK-aikaa käytetään. Olisivatko esimerkiksi kaaoksessa korostuvat arjen rutiininomaiset hetket ja leikki asioita, joihin kiinnittää huomiota ja panostaa pedagogisessa suunnittelussa – tuokioiden sijaan. Kaaoksen parissa erityisesti jatkuvuus ja turvallisuus ovat suunnittelussa ja toiminnan toteutuksessa ensisijaisia. Satsaamalla suunnittelua rutiineihin sekä siirtymiin erityisesti ulosmenon ja ruokailun jälkeisen ajan osalle, päästään vähentämään kaaoksen aineksia. Rutiinien istuttaminen lasten mielikuviin auttaa soljuvan päivän rakentumiseen!
Kaaoksen vähentämiseksi Jyrki Reunamo ehdottaa lisäksi lasten ottamista mukaan suunnitteluun. Erityisesti resurssipulan äärellä ryhmän koheesiota voitaisiin saada lisättyä yhteisellä toiminnan suunnittelulla. Tällöin myös lapset sitoutuvat yhteisesti suunniteltuun toimintaan, ryhmän yhteenkuuluvuus lisääntyy ja lasten itseohjautuvuuteen panostetaan. Mielekkäällä toiminnalla voidaan vähentää samalla lasten kiellettyä toimintaa.
Aikuisen toiminnalla on runsaasti merkitystä kaaoksen keskellä.
Pedagogisen johtajuuden ilmiöillä nähdään Kehittävä Palaute -aineistossa
paljon yhtäläisyyksiä kaaoksen kanssa.
Pedagoginen johtajuus on yksi merkittävä asia kaaoksen kesyttämisen näkökulmasta. Yhteiset linjat ja selkeät perustehtävät työyhteisössä auttavat jokaista keskittymään olennaiseen, kukoistamaan ja johtamaan itse omaa työtään. Johtajan tehtävä olisi erityisesti kaoottisissa tilanteissa pyrkiä varmistamaan rakenteet, jossa ehditään kohdata, suunnitella ja kehittää toimintaa yhdessä. Ketään ei saa jättää yksin kaaokseen.
Ei todella ole helppo tehtävä tarkastella toimintakulttuuria, reflektoida yhdessä tiimin ja työyhteisön kanssa tai kehittää toimintaa vajavaisilla resursseilla. Ehkäpä tämä palanen tutkimuskoonnista auttaisi kiinnittämään kaaoksen keskellä huomiota oikeisiin asioihin ja löytämään rauhaa kaaoksen keskelle.
Kaaosta tutkimassa
Jolanda Havisalmen tuoreen pro gradun pohjalta on tulossa tutkimusartikkeli. Odotellessamme artikkelia, voit lukea gradun tiivistelmän e-thesiksestä (Helsingin yliopiston opinnäytteiden portaali). Leena Lahtisen tulevasta väitöstutkimuksesta voit lukea täältä. Lue myös Jyrki Reunamon blogiteksti ”Kaaos varhaiskasvatuksessa” täältä.
Pysy kuulolla: tiedotamme kevään seminaarista joulukuussa!
Järjestämme seminaaripäivän kahdesti vuodessa: syksyisin ja keväisin. Tiedotamme uutiskirjeessä ja viestinnän väylissämme joulukuussa seuraavan tilaisuuden ajankohdasta ja aiheesta.
Tule kutsutuksi ensimmäisten joukossa: tilaa uutiskirje! »
