Varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja kouluttaja Annele Wimanin kirja Hyvinvoiva lapsi oppii on kirja aikuisten ymmärryksen ja hyväksynnän tueksi, ”jotta jokainen lapsi saisi kasvaa ja kehittyä kohti sellaista elämää, jota hän itse toivoisi elävänsä”. ReunamoEdun Leena Lahtinen on osallistunut kirjan kirjoittamiseen tuetun leikin osalta. Annele tarttui pyynnöstämme vieraskynään ja kirjoitti herättelevän ja pysäyttävän tekstin kirjan ydinasioista. Lue se alta!
Hyvinvoinnin vahva kivijalka rakennetaan varhaisina vuosina
Ihminen ei kasva yksin. Ihmiseksi kasvaminen on vuorovaikutusta. Hyvinvointi rakentuu vuorovaikutuksessa, ja hyvinvoinnin vahva kivijalka luodaan varhaisina vuosina.
Kasvaminen ei ole aina helppoa. Kasvu, kehitys ja oppiminen tarvitsevat paljon työtä ja ponnisteluja sekä meiltä aikuisilta että lapselta itseltään. Lapset tarvitsevat meitä aikuisia ja turvallisia rinnalla kulkijoita kasvaakseen kohti tasapainoista elämää, ja saavuttaakseen hyvinvoivaa lapsuutta. Hyvinvoinnin kierre tarkoittaa sitä, että hyvinvoiva lapsi oppii ja oppiva lapsi voi hyvin. Oppiminen pitää sisällään niin tietoja kuin taitojakin. Ei ole yhdentekevää, mitä työkaluja lapsi saa oman elämänsä työkalupakkiin.
Lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen vievät aikaa. Jotta asiat painuisivat lapsen mieleen juuri hänelle sopivalla tavalla, asioita täytyisi saada harjoitella, toistaa, pohtia, kokeilla, yrittää uudelleen, lähestyä useista eri näkökulmista, ottaa etäisyyttä, harjoitella yksin, harjoitella kaverin kanssa, harjoitella ryhmässä, epäillä, kokeilla jotakin toista tapaa, epäonnistua, ymmärtää, yhdistellä asiayhteyksiä, oivaltaa tai ymmärtää syitä ja seurauksia. Myös yrittämiselle ja erehtymiselle tulisi antaa niiden ansaitsema arvo. Lapsi tarvitsee aikaa ennen kaikkea siksi, että oppisi itseään; kuka minä olen, mitä minä haluan, mikä on hyvinvointini perusta ja miten voin olla avuksi muille. Aikuisten tehtävä on auttaa tässä kasvussa luomalla kehitykselle suotuisia ympäristöjä ja olemalla samaan aikaa osa tätä ympäristöä. Lapsen tehtävä on kasvaa riittävän vahvaksi, jotta hän pystyy säätelemään toimintaansa myöhemmin erilaisissa toimintaympäristöissä ja löytämään itsensä vahvuuksiensa kautta.
Kiireisessä arjessa lasten tarpeiden, tunnetilojen ja pienten vuorovaikutukseen houkuttelevien aloitteiden havaitsemiselle ei ole aina riittävästi aikaa, kun arjen suorittaminen painaa päälle. Kävelemme päivittäin ohi lukuisten pienten tarpeiden, jotka edellyttäisivät meidän huomiotamme, läsnäoloamme ja merkityksen antoamme tullakseen kuulluiksi ja nähdyiksi. Kokemus olemassaolosta ja itsestä rakentuu kuitenkin suhteessa toiseen ihmiseen, mieli kehittyy ja muuttuu suhteessa toisen ihmisen mieleen. Yhteenkuuluvuus ja toisen silmissä nähdyksi tuleminen ovat perustavaa laatua olevia kokemuksia ja tunteita ihmisenä olemiselle sekä psyykkiselle hyvinvoinnille. Jos päällimmäinen ja vallitseva tunne on turvattomuus, kasvaa lapsen sisällä epävarmuus siitä, kantaako elämä nyt ja huomenna. Siksi turvan, yhteyden ja ryhmään kuulumisen tunteita pitää saada harjoitella, tuntea ja kokea joka ikinen päivä.
On erittäin tärkeää oppia jo varhain ymmärtämään, miltä minusta tuntuu. Vähintäänkin yhtä tärkeää on ymmärtää, että toinen ihminen voi kokea ja ajatella eri tavoin kuin minä, ja silti kumpikin meistä saattaa olla oikeassa tai tuoda vuorovaikutustilanteeseen uudistavia, rakentavia tai erilaisia näkökulmia. Varhaiskasvatuksen ja kasvatuksen eräs haaste on sen monitahoisuus, monimutkaisuus ja laajuus. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen kasvattaja rakentaa arkea melko pitkälle omin voimin sekä omiin kokemuksiinsa ja tietoihinsa perustuen. Arkea voi värittää epävarmuus sen suhteen, mitä lapsille tulisi opettaa, miten lasten kanssa tulisi toimia ja miten haasteisiin tulisi vastata. Vaatii vahvaa ammattitaitoa, että pystymme rakentamaan toimivaa ja turvallista arkea sekä tarjoamaan lapsille sellaisia oppimisen ympäristöjä, joissa jokaisen lapsen yksilölliset voimavarat ja vahvuudet vapautuvat parhaalla mahdollisella tavalla.
Vaikka tällä hetkellä arkea värittävät monin paikoin kiire, meteli, resurssipula ja huoli tulevasta, meillä kaikilla on kuitenkin myös avaimia oman ja lähiympäristömme hyvinvoinnin rakentamiseen. Tämä edellyttää tietoista, tavoitteellista ja arvokeskeistä työtapaa, mihin meidän tulisi tulevaisuudessa sitoutua yhä enemmän. Koska työtä on paljon, tarvitaan meidän jokaisen panosta paremman huomisen eteen.
Kirjani ”Hyvinvoiva lapsi oppii” vastaa mm kysymyksiin; miten jokainen lapsi tulee kohdatuksi tarpeineen ja tunteineen arjen jokaisena päivänä, miten aidolle läsnäololle ja yhteyden tunteille annetaan tilaa, miten rakennetaan toimivaa arkea, miten ja miksi arkea tulee hidastaa, miksi on oleellista, että tuki perustuu uusimpaan tutkimustietoon sekä mitä meidän tulee tietää, tiedostaa ja ymmärtää, että lasten hyvinvointi rakentuu riittävän vahvaksi. Kirja pitää sisällään tietoa, tutkimusta, teoriaa, menetelmiä ja runsaasti konkreettisia vinkkejä. Koska toimivaa arkea ei rakenneta kuitenkaan yksittäisten vinkkien, ideoiden tai tiedonmurusten varaan, tiedon ja keskeisten ajatusten omaksuminen edellyttävät aina aikaa, pohdintaa sekä dialogia, että tieto ja teoria muuttuvat aidoiksi ja konkreettisiksi teoiksi lasten hyvinvoinnin eteen.
Hyvinvoiva lapsi oppii on kirja siitä, miten vahvistamme aikuisten ymmärrystä ja hyväksyntää, jotta jokainen lapsi saisi kasvaa ja kehittyä kohti sellaista elämää, jota hän itse toivoisi saavansa elää.
Lapsia ei kasvateta rutiineilla. Lapsia ei tule myöskään kasvattaa vanhalla tiedolla eikä ilman ajatusta tai sydäntä. Lapsen hyvinvointi tänään edellyttää hyviä tekoja ja aitoja kohtaamisia, joka päivä. Lapset ovat ansainneet parasta, mitä me aikuiset voimme heille tarjota.
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kouluttaja
Annele Wiman
